Balilla keinumista

Viime viikolla vietettiin aikaa kotosalla Balilla, sillä edellisellä viikolla olimme matkailemassa ja tällä viikolla taas reissataan. Suurimmaksi osaksi olen yrittänyt olla sosiaalinen ja tavata paljon sekä uusia että vanhoja tuttavuuksia. Viikkoon kuului koulun lisäksi tupareita, auringonlaskuja, auringon ottoa ja myös Kutalla heilumista. Valitettavasti en ole ottanut viimeisen viikon aikana kuin ihan muutamia kuvia, pitäisi esitellä joskus meidän uusia ystäviä.

Olen saanut monta uutta paikallista kaveria, heiltä oppii paljon uutta kulttuurista ja heidän tavoista. Päällimmäisenä ihmetyttää se määrä mitä he tekevät töitä. Surffipojat ovat rannalla opettamassa ja myymässä milloin mitäkin aamusta auringonlaskuun varmaan keskimäärin kuutena päivänä viikosta, osa ihan joka päivä. Ravintolassa työskentelevä kaveri on kuutena päivänä töissä ja tekee 12 tunnin päivää. Yliopiston professorit opettavat meitä 8:30-15:30 ja illalla paikallisia ilta-luennoilla 18-21. He kaikki tuntuvat silti olevan onnellisia ja nauttivan elämästään. Aina hymy huulilla.

Välillä on vaikea kuvitella mitä ne paikalliset oikeasti meistä ajattelee. Onko jollain kateutta rahasta tai ärsyyntymistä siitä kun kaikki turistit pilaavat heidän luontoaan tai muuta tällaista? Muutama kaveri on kertonut maksavansa noin 40 € kuukaudessa vuokraa. Minä maksan täällä siis neljässä kuukaudessa heidän kahden vuoden vuokran verran. Täällä on keskiansio kuukaudessa noin 300 euroa. Ketään meidän paikallisista ystävistä kuitenkaan tuskin saa niinkään paljoa.

Meidän villalla töissä olevat kaksi poitsua ovat todella mukavia. Toinen heistä, suurin piirtein minun ikäinen jannu, on sanonut haluavansa yliopistoon, joka ei olisi edes kallis paikallisille. Se ei ole kuitenkaan mahdollista, koska hänen on pakko tehdä töitä, ja töiden jälkeen ei jää aikaa millekään muulle. Hän haluaisi valokuvaajaksi.

Myös muut paikalliset vaikuttavat todella mukavilta ja avuliailta. Heidän seurassa on aina hauskaa. He ovat myös erittäin kiinnostuneita saamaan länsimaalaisia ystäviä. Oma näkemys heistä on myös, että he ovat suhteellisen rehellisiä ja vain todella pieni osa väestöstä tekee tihutöitä ja harmia. Balista annetaan usein huono kuva rikollisuuteen liittyen, mutta itsellä on turvallinen olo asua täällä. Kutalla en haluaisi yksin liikkua varsinkaan pimeällä, mutta se on muutenkin kaikin tavoin poikkeus kaikessa täällä Balilla. 

Minulta ei ole varastettu (vielä) mitään, vaikka olen antanut siihen mahdollisuuksia moneen otteeseen. Muun muassa olen jättänyt viisi kertaa skootterin avaimen skootteriin kiinni lähtiessäni shoppailemaan tai luennolle. Yleensä se avain on siinä roikkunut monta tuntia. Ainoastaan kerran joku oli avannut penkin ja ottanut sieltä muutamat pennoset. Oli kuitenkin jättänyt onneksi skootterin avaimen siihen eikä vienyt koko pyörää mukanaan. En ole kukkaronikaan kanssa varmaan kaikista varovaisin, mutta vielä ei ole mitään käynyt. 

Huomaan välillä kaipaavani joitain asioita suomesta, mutta koko ajan vähemmän (paitsi ihmisiä). Kai tähän kaikkeen tottuu ja alkaa jopa pitää paikallisten tavoista ja kulttuurista. Tulen takaisin Suomeen hymy huulilla, mutta montaa asiaa tulee varmasti todella kova ikävä. Huonoja puolia tosiaan myös löytyy, teen niistä erillisen blogipostauksen. Täällä on likaista, täällä ei ole kunnollista jätejärjestelmää puhumattakaan kierrätyksestä. Kehitysmaahan tämä on, mutta onneksi todella viihtyisä ihanine ihmisineen.

Tämän viikon keskiviikkona lähdemme viideksi päiväksi Singaporeen hurray! Ensi viikolla on meidän vaihdon puoliväli jo.